Italialais-suomalainen ravintola Helsingin kantakaupungissa

Pöytävaraus Reservations

Mikäli et löydä vapaata paikkaa haluamanasi ajankohtana voit soittaa numeroon 044 237 9922 ja tarkastetaan tilanne kalenterista!
 

Tietosuojalauseke

Unioninkatu 18 00130 HELSINKI toca@toca.fi

Kerro meistä kavereillesi

Facebook Twitter 3Jaa

Ajankohtaista

  • 17.12.2016
    Vuosi lähenee loppuaan…

    Minulla on kaksi sähköpostiosoitetta, yksi oma ja toinen Tocan. Molempiin tulee päivittäin kymmeniä uutiskirjeitä; on viiniuutisia, koiranruokaa, puhelimia, siivousvälineitä, vaatteita, mainoksia ja vaikka mitä. Ja arvatkaa kuinka monta tulee luettua..? Niinpä ajattelin, että tänä vuonna en lähetä uutiskirjettä kenellekään vaan laitan kuulumisemme blogiin, jääpähän itsellekin muistiin tämän vuoden puuhat kun en ole ehtinyt blogia juurikaan päivittää.

    Viime vuonna lupasin, että en olisi tänä syksynä kireä ja että vuodesta tulisi parempi. Sitä se on todentotta ollut ja täysillä mennään loppuun asti. Juuri eilen keskustelimme, että syksystä ei ole jäänyt mitään erikoista mieleen kun töitä on ollut todella paljon. Kiitos, että olette jaksaneet meillä käydä! Uskon, että viime kesän menestyksemme Taste Of Helsinki-ruokatapahtumassa on ollut osa syy siihen, että kiirettä on pitänyt, mutta myös se, että olemme pitäneet jo yli kolme vuotta pintamme kiristyvässä ravintolakilpailussa. Ensi vuotta varten on kuitenkin jo kylvetty siemeniä, joten tarina jatkuu…

    Syksyn aikana myös Tocan perhe on myös kasvanut yhdellä kokilla ja parilla tarjoilijalla. Joukkoomme ovat liittyneet ihanan aurinkoinen Alina, kielitaituri Taru ja suurena apuna on ollut myös aina niin mukana Fanny, toivottavasti näemme häntä vielä jatkossakin. Eräänä päivänä ovesta käveli sisään Alessandro, melkein suoraan Italiasta ja hänet otettiin siltä istumalta keittiöön hommiin. Tervetuloa uudet vahvistuksemme ja suuri kiitos myös ”vanhoille” eli Kasperille, Pietrolle ja Lotalle! Keittiön joukkuetta vie yhä eteenpäin varmoin ottein Gennaro ja minä teen parhaani salin puolella.

    Suuret kiitokset ja jouluterveiset siis kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Tehdään yhdessä ensi vuodesta vähintään yhtä mahtava kuin menneestäkin! Buon Natale e felice anno nuovo 2017!

    PS. Terveiset Leeviltä!

    Lue lisää
  • 26.05.2016
    Kesän kynnyksellä Toca täyttää 3 vuotta!

    Olipas pakko ”tarttua kynään” ja päivittää omaakin blogia kun tällä hetkellä joka tuutista (kiitos Taste of Helsingin) pukkaa kirjoituksia.
    Kiitos bloggareille näkyvyydestä SoMessa, se on pienelle tosi tärkeää.

    Huhtikuussa oltiin Taste of Helsingin lehdistötilaisuudessa. Kuvassa bloggareita ja toimittajia.

    Nopea katsaus menneeseen vuoteen. Kolmannen vuoden aikana saimme keittiörempan toteutettua ja avajaisiakin juhlittiin, Michelin sijoitti meidät jo kolmatta kertaa parhaiden joukkoon ja Eat Finland kirjaan päästiin uudelleen mukaan. Uusia ja vanhoja asiakkaita on riittänyt mukavasti, jopa julkkikset ovat meidät löytäneet! Myös Tocan ”perhe” on kasvanut kun olemme saaneet vahvistuksia sekä salin että keittiön puolelle. Lotta löytyi eräänä päivänä kauppahallikäynnillä, kai se oli molemmille kohtaloa, ja nyt hän on ollut oikeana (sekä tarvittaessa vasempanakin) kätenäni salin puolella. Ennen joulua järjestimme haastatteluja jotta saisimme myös keittiöön apuja ja joukosta erottui positiivisesti Kasper, hänkin Lotan ohella Tampereelta. Vaikka meille henkilökohtaisella tasolla vuosi on ollut rankka on ollut kiva että töissä on ollut pirteitä nuoria ihmisiä. Suuret kiitokset molemmille!

    Parhaimmat uutiset joita olemme tämän vuoden puolella saaneet ovat juuri alkavan kesän kohokohtia. Suurimpana osallistumisemme Taste Of Helsinki-tapahtumaan jonka vuoksi olemme joutuneet laittamaan tauolle lounaamme. Toivottavasti lounasasiakkaamme eivät meitä unohda ja palaavat taas elokuussa. Itse ToH on meille mainio markkinointikanava ja tästä jutusta tykänneet ja jakaneet osallistuvat arvontaan jossa arvomme kaksi lippua Taste of Helsinkiin!!! Arvonta suoritetaan tulevana maanantaina 30.5 klo 12!

    Eli: jaa, tykkää tai kommentoi blogikirjoitusta maanantaihin klo 12 mennessä ja osallistut arvontaan! Liput eivät ole henkilökohtaisia eli jos olet jo hankkinut omasi voit ottaa ystävät mukaan!

    Samalla viikolla 14.kesäkuuta olemme myös TV5:n ravintolaohjelmassa ”Tykkää mun ravintolasta”. Ohjelma kuvattiin syksyllä 2014 ja kyllä sen ulostuloa on odotettukin! Jännää jännää…. no ihan hyvin se kuitenkin meni!

    Isojen tapahtumien jälkeen siirrymme kesälomalle ja avaamme taas elokuussa. Toivottavasti nähdään viimeistään silloin!

    http://www.tasteofhelsinki.fi

    http://tv5.fi/ohjelmat/sarjat/tykk%C3%A4%C3%A4-mun-ravintolasta

    Tätä herkkua eli maitosuklaa pannacottaa, kaakao crumblea, mansikkaa ja jogurtti-minttusorbettia on tarjoiltu tänä keväänä Tocassa ja sitä pääsee ostamaan myös Taste of Helsinki-tapahtumassa 16.-19.kesäkuuta.

    Lue lisää
  • 22.01.2016
    Uuden vuoden lupauksia ja pakkasta -kliseitä

    Tänä vuonna luvataan jaksaa paremmin ja pitää itsestämme huolta työn ohella. Tehdä työ vieläkin paremmin, aina hymy huulilla ja rennosti, välittämättä ihmisten hassuista (lue tyhmistä) kommenteista (varsinkaan niistä nettiin kirjoitetuista joita ei lue kukaan muu kuin me) ja luottaa vaan siihen että ”kyllä me osataan”. Kirjoitetaan hassut kommentit ylös ja nauretaan niille sitten joskus. Pitäisikö kirjoittaa ylös myös kuinka usein kuullaan ”ihana uusi ravintola, koska ootte avanneet”? (Noin 10 kertaa viikossa, tekee vuodessa, mitä?) vastataan hymyillen ”melkein kolme vuotta” (muista kirkas ääni jotta ärtymys ei kuulu läpi ja asiakas ei pidä itseänsä hölmönä, eihän kaikki voi tietää meistä. Ei millään. Kiva että tykkävät. Hymy). Ei hermostuta ennen kaikkea toisillemme (menee jo vaikeaksi kun nähdään 24 h), väsymys voittaa joskus. Muistutan itseäni, että emme ole sairaalassa töissä vaan ravintolassa, ei ole kysymys kuolemasta (paitsi jos Michelin istuu sisällä) vaan etuoikeutetusta vapaa-ajasta joihin kaikilla ei ole varaa. Sanon tämän aina kun meillä on uusi tarjoilija. Muistais vaan itsekin joskus.

    Miten pärjättiin ensimmäisen viikon jälkeen? Ollaan hymyilty ja naurettu, pidetty hauskaa ja luvattu mennä itsekin syömään ulos, vastattu kärsivällisesti kysymyksiin, jopa niihin hassuihin. Ei vielä inhota toisiamme, vaikka tavarantoimittajat ovat saaneet kuulla kunniansa. Pakkanen yllätti suomalaiset. Niin. Mutta ei italialaisia, olen kuullut jo (liian) monta kertaa ”ettekö te ole tottuneita tähän?” Ei olla, ei. Tavaraa tulee jäisenä, yrtti-raukat kohmeisina, tuore kala juuri ja juuri plussan puolella. Asiakaspalvelija luurin toisessa päässä saa kuulla huudot keittiöstä (anteeksi vaan, ollaan vähän kovaäänisempiä kuin muissa ravintoloissa. Se on sitä tempperamenttia.) Ah, koska tulee kevät? Koska saa alkaa laskea viikkoja kesälomaan. #Ilovemyjob. Hymiö.

    Lupaan pitää kiinni lupauksista. Ihan oikeasti. Muistuttakaa kun tulee ensi syksy ja olen kireänä. Muistuttakaa, miten asiat viime vuonna olivat. Tästä tulee uusi, parempi vuosi. Ihan vaan minulle, kovalle yrittäjälle.

    -Elina

    Lue lisää
  • 15.11.2015
    Synkkä viikonloppu

    Viime torstaina alkuillasta kun meillä oli jo ensimmäiset asiakkaat illallistamassa seurasimme ikkunasta Tocan edessä tapahtuvaa pidätystilannetta. Kadulle oli pysäytetty pikkuauto ja paikalla olivat kaksi mustamaijaa, suojelupoliisi ja yksi tavallinen musta auto. Seurasimme yhdessä asiakkaiden kanssa kun poliisit rempoivat nuoren naisen ulos autosta ja painoivat kuskin maahan raajat levälleen. Autosta otettiin myös useampi muovikassi ulos. Tilanne oli ohi alle viidessä minuutissa. Vitsailimme yhdessä asiakkaiden kanssa että näin meillä stadissa hommat hoidetaan, seurueessa kun oli myös ulkopaikkakuntalaisia. Kerroin heille samalla kuinka viime itsenäisyyspäivänä jouduimme luokkaretki-mielenosoittajien kohteeksi. Varmasti kaikki silloin meillä olleet muistavat kuinka iso joukko mielenosoittajia riehui naamarit naamalla kadulla ja heittivät tavaraa ikkunaamme. Olimme kuin akvaariossa ja hetken tilanne oli aika pelottava. Loppuillan seurasimme ratsupoliisien toimintaa turvallisesti sisältä käsin. Tämän kerrottuani sanoi torstain asiakas; ”muutaman vuoden päästä täällä riehutaan aseiden kanssa. Onko teidän ikkuna luodinkestävä?”

    Kuinka olenkaan miettinyt noita sanoja tänä viikonloppuna. Tai oikeastaan vasta lauantai-iltana kun aloin lukea internetistä mitä muualla maailmassa oli tapahtunut. Olin keskittynyt muutamaksi päiväksi vain omaan elämääni sillä lauantaina olimme saattamassa hautaan kuukausi sitten menehtynyttä isääni. Tästä syystä ravintola oli lauantaina kiinni. Isäni oli mukana Tocan toiminnassa ennen kaikkea henkisenä tukena. Vaikeina aikoina hän kannusti ja muistutti, että osaamme hommamme kun itseltä uskoa siihen ei löytynyt ja että olemme vahvoja kunhan pidämme yhtä. Hyvinä aikoina hän sitten totesi että mitäs minä sanoin. Nuo sanat sopisivat tueksi monelle tänä viikonloppuna kun maailma tuntuu olevan sekaisin. 

    Minä olen surullinen mutta kuitenkin kiitollinen, että isäni sai nukkua rauhassa pois ja ehdimme hyvästelläkin. Kuinka moni toivoisikaan samaa tänään.

    Lue lisää
  • 06.10.2015
    Maanantai maanantai

    Heräsin siinä hieman seitsemän jälkeen kun koira röhki ja oksensi lattialle, pomppasin ylös eikä uni tietenkään sen jälkeen enää maistunut. Ei muuta kuin kahvia naamaan ja autoon, olimme tällä kertaa kahdestaan Leevin kanssa Lahdessa viikonloppua viettämässä, edessä oli siis reilu tunnin ajo Helsinkiin. Onneksi ilma oli kirpeä ja aurinko paistoi matalalta kun porotimme moottoritiellä tukkutorin kautta Unioninkadulle. Tocassa pojat olivat jo aloittaneet seuraavan päivän lounaan valmistelut ja viikon menuun suunnittelun ja esivalmistelun. Minulla oli edessä ravintolan siivous lauantain jäljiltä ja viinitilausten tekeminen ja kaappien täyttö.

    Puolilta päivin menin yhteen Tompan viidestä ravintolasta winetasting-lounaalle johon minut oli kutsuttu muutamaa viikkoa aikaisemmin. Kyseessä oli italialaisen Zonin ja Pernod Ricardin (jonka asiakas en edes ole mutta oli huippua päästä mukaan!) järjestämä viinien sokkomaistelu hyvän lounaan yhteydessä alan kollegojen kanssa. Kuusi ruokalajia ja 9 viiniä! Ihana maanantai! Muutaman viinin jälkeen pöytään tuotiin cooleri joka ilmeisesti oli tarkoitettu sylkykupiksi mutta koska kukaan ei sitä käyttänyt en minäkään uskaltanut siihen tarttua, olisihan ollut noloa jos siihen olisikin tuotu pullo! Toisilla taisi olla vapaapäivä ja onhan hyvän viinin pois sylkeminen melkein syntiä! Joka tapauksessa viidennen viinin kohdalla päässä jo pyöri mutta selviydyttiin jälkiruokien loppuun. Onneksi viinejä ei kuitenkaan tultu juotua loppuun asti vaan kyselyhän oli maistelusta ja kerrankin sain myös hyvää ruokaa jonkun muun tarjoilemana ja valmistamana.

    Lounaan jälkeen palasin Tocaan jossa pojat olivat yhä edelleen hommissa. Myös Gennaro oli nähnyt kollegaansa ja juttua oli riittänyt joten työt olivat keittiössä vähän myöhässä. Otin yhteyttä asiakkaisiin jotka olivat yrittäneet tavoitella lounaan aikana ja hain poitsuille ruokaa (jostain kumman syystä ne ei onnistu ruokkimaan itseään ruuan teon lomassa!!!). Leevi kaipasi myös ulos joten suuntasimme lenkille Tähtitorninmäelle, teki hyvää saada raitista ilmaa muutenkin. Takaisin tultuamme päivitin viikon lounaslistan nettiin ja kirjoitin sen seinälle, tein keittiölle kalenterin viikon ohjelmasta ja allergia- ja erikoisruokavalioista, aloimme etsiä Pietrolle lentoa jouluksi ja yhtäkkiä kello olikin jo puoli seitsemän. Keittiössäkin hommat oli vihdoin saatu tehtyä. Kaupan kautta kotiin jotta omassakin jääkaapissa olisi edes jotain ihmeteltävää, hieman televisiota ja Leevin kanssa leikkimistä, pää tyynyyn ja unten maille.

    Näin siis tällä viikolla, tämän viikon toiveena olisi, että ei tarvitsisi soittaa yhdellekään jääkaapin-, uunin- tai astianpesukoneenkorjaajalle, tilatut tavarat tulisivat ajoissa ja hyvälaatuisina, asiakkaita riittäisi niin lounaalla kuin illallisellakin. Olisiko liikaa toivottu myös vähän aurinkoa eikä vielä lunta?

    Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

    Malvasiaa ja kilpailijan arancini

    Etsi kuvasta chihuahua

    Lue lisää
  • 23.09.2015
    Köökin avajaiset 21.9

    Saimme vihdoin järjestettyä uuden keittiön avajaiset viime maanantaina kun remontin jäljiltä viimeisetkin hienosäädöt oli tehty ja ulkovalokyltti asennettu. Juhlia oltiin mietitty jo viime keväästä asti ja koska varsinaisia syntymäpäiviä eikä avajaisiakaan oltu aikaisemmin pidetty oli nyt täydellinen tilaisuus kutsua kanta-asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kilistelemään ja kokeilemaan uusia herkkujamme. Kutsuvieraita olikin aikamoinen määrä, valitettavasti kaikki eivät päässeet paikalle mutta kiitos kaikille teille jotka tulitte ja saitte mahtavan fiiliksen aikaan sateisena maanantai-iltana!

    Alla liuta kuvia, hieman epätarkkoja ovat kun kännykällä napsittu.

    Social Wines oli ystävällisesti sponsoroinut meitä cavalla sekä espanjalaiselle Murviedron viinillä. Magisson coolerit pitivät juomat upeasti viileinä! Myös autoilijoille oli tarjolla Donellin alkoholiton kuohuva Ceesta-shopista.

    Johanna auttoi Jaume Serran tarjoilussa (suuret kiitokset vielä kerran!)

    Meidän Lotta piti huolta punaviinin tarjoilusta: Murviedro Reserva ja Trerose Rosso di Montepulciano jota saatiin Amkalta.

    Menussa oli pientä purtavaa suolaisen ja makean nälkään. Kehuja saatiin paljon!

    Pietro tarjoili arancineja, tällä kertaa hieman pienempi kokoisina mutta aina yhtä rapeina!

    Kotiin viemiseksi friteerattua pastaa jota jo viime kesänä Taste of Helsingissä laitoimme sekä herkkutattirisottosipsejä.

    Leevi luovutti jo pippaloiden alkumetreillä ja siirtyi alakertaan huilimaan. Melu ja suuri ihmismäärä oli pikkukaverille liikaa.

    Tocalaiset kiittävät!

    http://www.fondberg.fi/start

    http://www.amkafin.fi/?id=8030&action=show_wine&wine_id=2344

    http://ceesta.com

    http://magisso.com

    Lue lisää
  • 02.09.2015
    Erikoiset erikoisruokavaliot

    Minulla on onni kuulua niihin ihmisiin joilla ei varsinaisesti ole ongelmia ruuan suhteen vaikka meidän keittiön väki on varmaankin asiasta eri mieltä. Nirsoilen siis vain koska pidän enemmän jostain toisesta raaka-aineesta kuin toisesta, mutta allergioiden suhteen ongelmia minulla ei juurikaan ole. Aloin kuitenkin miettiä tätä erikoisruokavalioiden, allergioiden ja mieltymysten määrää muutama viikkoa sitten, kun lauantai-illalle sattui todella monta erikoisruokavaliota joista ei oltu ilmoitettu etukäteen. Pienessä ravintolassa, jossa on valmis menu, yhtäkkinen erikoisruokavalio voi olla ongelma, varsinkin jos niitä sattuu useampi samalle ja kiireiselle illalle. Kyse ei varsinaisesti ole siitä, etteikö pojat keittiössä ymmärtäisi tai pystyisi ottamaan jotain asiaa huomioon, mutta kiireisellä hetkellä kokin täytyy pysähtyä valmistamaan ruoka erikseen yhdelle henkilölle ja tämä taas viivästyttää kanssaruokailijoiden illallista. Pään raaputtamista aiheuttaa myös se, että suurin osa ruuista on esivalmistettu etukäteen illallista varten. Tästä muuten käytetään suomalaisissa keittiöissä sanaa ”misaus” tai ”misaaminen” joka juontaa ranskankielisestä sanasta ”mise en place” eli ”laittaa paikoilleen”. Tämä tarkoittaa sitä, että jokin pyree tai kastike on tehty jo valmiiksi, erikoisruokavalion kohdalla taas sitä, että esimerkiksi chiliä ei pysty enää poistamaan tai suolaa vähentämään.

    Haluaisimme pystyä tarjoamaan erikoisruokavalioiselle maistuvan ja hinnan arvoisen menuun, jos emme tiedä valiosta etukäteen emme tietenkään tähän pysty. Laskuttaminen on myös vaikeaa koska emme itse ole tyytyväisiä ”riisuttuun” annokseen, mutta kokin on ehkä täytynyt tehdä ylimääräistä työtä tämän henkilön eteen. Mikä olisi siis oikea ja reilu tapa toimia? Toisinaan on myös valmistettu erikoisruokavaliomenu ja asiakas on perunut samana päivänä.. se suututtaa vielä enemmän. On myös toisinaan vaikeaa ymmärtää onko kyse oikeasta allergiasta vai vain mieltymyksestä. Jollekin toiselle pieni määrä pähkinää voi olla todella vaarallista, toinen ei vain pidä valkosipulin mausta tai ei syö eettisistä syistä punaista lihaa. Voisiko näistä joskus ravintolassa joustaa?

    Meillä on myös moneen kertaan naurettu laktoositonta ruokavalioita joka jostain kumman syystä on unohtunut jälkiruuan kohdalla… Toinen kauhusana on kasvisruokailija. Olen joskus kysynyt asiakkaalta, että syökö hän mahdollisesti kalaa ja olen saanut vastaukseksi silmien pyörittelyä ja huudahduksen”silloinhan minä olisin sekasyöjä!”. Seuraavalla kerralla toiselle kasvissyöjä-asiakkaalle olemme valmistaneet useamman ruokalajin menun ja asiakkaan saapuessa kuulleet ”mutta kyllä minä kalaa syön!”. Vegaania on italialaisen myös vaikea ymmärtää, miksi joku luopuu jostain niin ihanasta kuin kinkusta tai juustosta?

    Keliakia on myös kovin yleistynyt ja siihen olemme Tocassa aina varautuneita. Lotta-tarjoilijamme ei itse pysty käyttämään viljatuotteita ollenkaan ja olemme yhdessä ihmetelleet kuinka monessa tuotteessa on käytetty vehnätärkkelystä.  Lotta on myös sanonut, että eläisi helposti pelkällä kinkulla ja juustolla Italiassa kun ei voi pastaa ja pizzaa syödä vaikka onneksi myös niitä saa gluteenittomina nykyään helpommin. Erikoisruokavaliot ja allergiat ovat siis tulleet ravintoloihin jäädäkseen, muistathan kertoa omastasi AINA ennakkoon niin vältytään vatsanväänteiltä ja ikäviltä tilanteilta!

    Suomalainen superruoka maidoton, gluteeniton, vehnätön, laktoositon, mutta ei mauton!

    Tulipa vielä mieleen, että kun me menemme syömään ravintolaan ilmoitamme etukäteen seuraavat:

    1 x ei äyriäisiä

    1x ei mereneläviä, tryffeliä, tuoretta mantelia

    1x viljaton

    1 x ei palsternakkapyrettä koska ”se maistuu vauvanruualta” tai ”miksi sitä pitää joka annokseen tunkea?”

    Lue lisää
  • 08.08.2015
    Terveiset Apuliasta ja raikas kesäpastaohje

    Lähdimme heinäkuuksi ravintolan remonttia pakoon Italian Pugliaan eli saapasmaan korkoon. Alue on meille tuttu jo edellisiltä vuosilta ja tänä vuonna olimme vuokranneet talon Maruggio-kylän läheltä, noin 60 km Tarantosta etelään. Talomme oli oikeastaan keskellä ei mitään, mutta kelpasi hyvin kun läheltä löytyivät uimaranta ja vihannesten viljelijät. Ketään tuskin kiinnostaa katsella meidän rantakuvia joten keskityn ruokaan!

    Italialaiset syövät kovasti leipää, kovakuorinen on ainakin meidän poikien herkkua ja yhtenä päivänä he päättivät ottaa vähän isomman koon jotta se ei loppuisi heti kesken. Meitä olikin parhaimmillaan 11 + kaksi koiraa talossa kun saatiin kaikki sisarukset seurueineen kokoon.

    Talomme edessä kasvoi oliivipuita jotka eivät tietenkään olleet vielä kypsiä sekä primitivo-rypälettä. Paikallista primitivoa tulikin maistettua jääkaappikylmänä vaikka punaista olikin. Myös viikunat olivat vielä raakoja, harmi!

    Toinen herkkumme oli italialainen raakamakkara salsiccia jota paistettiin useampana iltana avotulella. Myös kalat ja äyriäiset valmistuivat tulella ja katosivat lautaselta nopeasti.

    Lämpötilat olivat vähän toisenlaisia kuin Suomessa, edes merivesi ei enää viilentänyt kuumimpina päivinä. Heinäkuu oli kuumin Italiassa 150 vuoteen joten ei ihme että olo oli tuskainen. Jostain kumman syystä lämpö ei ulottunut Pohjois-Eurooppaan asti…

    Lämmöstä huolimatta ruoka meille siis maistui ja tässä ihana uskomattoman raikas ja maukas kesäpasta muutamasta elementistä tehtynä: valkosipulista, kesäkurpitsasta ja mintusta. Meidän tapauksessamme zucchinit olivat makeita ja siemenettömiä, niiden löytäminen Suomesta on joskus haastavaa, mutta valitse kaupasta kaikkein pienimmät kesäkurpitsat, jos löydät vaalean värisiä olet todella onnekas! Leikkaa ne ohuiksi paloiksi ja ruskista kevyesti pannulla oliiviöljyssä. Lisää raastettua valkosipulia, chiliä ja hippunen suolaa, kaikkia näitä oman maun mukaan. Pastaksi sopii esimerkiksi pennepasta, joka keitetään tietenkin al denteksi. Lisää pasta pannulle kesäkurpitsan joukkoon ja mausta tuoreella mintulla. Mintusta tulee upea maku kunhan se hieman lämpenee mutta varo kuumentamista liikaa. Minttua saa olla oikein reilusti. Raasta valmiin pasta päälle pecorino-juustoa tai kypsytettyä ricottajuustoa eli ricotta salataa, nauti! Viiniksi sopii vaikka muutaman vuoden takainen hittiviini ”Kung Fu Girl Riesling” jota saa myös Alkosta.

    Iltadrinkiksi mitäs muuta kuin mojitoa! Yleensä Suomessa kaikki muut mojiton raaka-aineet löytyvät paitsi minttu, minulla tilanne oli juuri toisinpäin! Jätin mintut siis villiintymään rauhassa.

    Lue lisää
  • 03.08.2015
    Ovet aukeaa torstaina!

    Toca avaa taas ovensa uudistuneena torstaina 6.elokuuta klo 17.30 ja lounasta 11.8 alkaen!

    Lue lisää
  • 17.06.2015
    Kesäloma ja remontti

    Toca sulkee ovensa juhannuksesta elokuuhun keittiöremontin ja kesälomien vuoksi. Toivotamme Sinut tervetulleeksi kokeilemaan uusia herkkujamme loppukesästä!

    Ihanaa kesää kaikille ja kiitos kuluneesta talvesta ja keväästä!

    Lue lisää
  • 15.06.2015
    Makaroonin mahdollisuudet - Taste of Helsinki

    Keittiömestarimme Gennaro sai mahdollisuuden päästä näyttämään taitojaan Taste of Helsinki-tapahtumaan sunnuntaina 14.6 kun yksi tapahtuman ravintoloista joutui perumaan tulonsa ja näin ollen myös näytöksensä Taste Theatre:ssä. Aikaa järjestämiseen jäi vain reilu viikko ja samalla piti tietenkin hoitaa myös ravintolan normaalit rutiinit mutta hienon shown sai Gennaro aikaan. Tässä hieman koostetta:

    Sää oli mitä hirvein kun lämpötila oli vain reilut kymmenen astetta plussan puolella ja tuuli ja sade vain huononsivat olosuhteita. Tapahtumaan oli kuitenkin saapunut mukavasti ihmisiä ja saapuessamme paikalle kovaäänisestä kuulutettiin että tapahtuma oli rikkonut tähän astisen yleisöennätyksen eli 10 tuhatta vierailijaa. Myös Taste teatteri täyttyi katsojista kun ensin oltiin kuulutettu, että tarjolla olisi maistiaisia.

    Esitystä juonti Top Chefistä tuttu Pipsa Hurmerinta mutta Gennaro nauratti yleisöä eikä siis jäänyt ”tocaksi”.

    Gennaron shown nimi oli ”Makaroonin mahdollisuudet” ja nimellä oli kaksi merkitystä: ensinnäkin esityksessä näytettiin mitä kaikkea makaroonista voi valmistaa, yhteensä 3 reseptiä ja toiseksi nimellä viitattiin italialaisen mahdollisuuksiin Suomessa, Gennaro kertoi esityksensä ohessa omasta filosofiastaan ja siitä kuinka hän ei ole tavallinen italialainen kokki.

       

    Yksi näytettävistä resepteistä oli friteerattu kuivapasta ja yleisö sai maistiaisensa. Kova rapina täytti teltan.

    Toisena tehtiin makaroonilaatikkoa myös friteerattuna ja kolmantena valmistettiin tuorepastaa johon myös yleisöstä otettiin vapaaehtoisia mukaan.

    Tunnin kestäneen show jälkeen jäimme myös itse nauttimaan tapahtuman tarjonnasta kunnes kylmä pakotti meidät palaamaan väsyneinä mutta tyytyväisinä autolle ja kotiin nauttimaan vapaapäivästä.

    Kiitos Taste of Helsinki, toivottavasti nähdään ensi vuonna!

    Lue lisää
  • 10.06.2015
    Karman lait... eli kun jokin voi mennä pieleen se myös menee!

    Eräs tuttuni sanoi, että ”valitettavasti huono onni on aina vakio” kun kerroin hänelle viimeisimmästä epäonnen päivästämme. Tällä kertaa tästä jääkaappi-episodista joutuivat kärsimään asiakkaammekin. Mikä siinä siis on, että ensin menee monta asiaa hyvin ja sitten kaikki kääntyy päälaelleen?

    Meillä on ollut erityisen huonoa onnea ravintolalaitteiden kanssa viimeisen puolen vuoden aikana. Joulun ja loppiaisen välillä astianpesukone päätti siirtyä viettämään eläkepäiviään kaatopaikalle ja vanhempi vetolaatikko-jääkaappi irtisanoi sopimuksensa samaan aikaan. Tätä kaksikkoa uusiessa ei mennyt kuin ravintoloitsijan joululomat mutta asiakkaat eivät onneksi kärsineet. Tammikuussa lomalta palannut Pietro-kokki oli iloinen uudesta astianpesukoneesta kun kattiloiden raaputtaminen väheni ja aikaa oli enemmän annosten väsäämiseen. Huhtikuussa eräänä perjantai-iltana keskellä kiireisintä kaaosta kun tupa oli täynnä ja kaikki odottivat pääruokiaan meni rikki myös uunimme. Siinä sitten kierrettiin pöydästä toiseen kertomassa, että hieman kestää kun kaikki ruuat on tehtävä pannulla eikä uunia voi käyttää hauduttamiseen saatika lämmittämiseen. Maanantaina tuli putkimies asentamaan alakerrassa remontin valmistumista odottavaa uutta uuniamme. Asennus ei kuitenkaan ollut kovin helppo koska se piti siis yhdistää vesijohtoon ja osia olikin yllättävän paljon eikä ohjeita löytynyt, työhön meni noin 5 tuntia mutta lopulta uuni saatiin paikalleen ja homma lähti taas pyörimään. Gennaron sanoin meillä oli nyt käytössä uusi moottori ja elämä helpottui jälleen.

    Päästiin toiseksi viimeiselle työviikolle ennen lomaa ja kuten sanonta sanoo ”ei kahta ilman kolmatta” seuraavaksi oli siis vuorossa toinen vetolaatikko-jääkaappimme. Sanonta menee muuten italiaksi että ”non c´e´due senza tre e quarta viene da se´” eli loppuosa ”neljäs tulee itsestään”. (Joo nyt  kuulostan pessimistiltä…) Jääkaapin viimeinen leasing-erä oli maksettu toukokuussa ja maanantain ja tiistain välisenä yönä kaappi oli sammunut pitäen sisällään poikien maanantaina valmistaman lounaan sekä osan illallisesta. Ei auttanut muu kuin soittaa kaikille asiakkaille joita onneksi ei tiistaina ollut montaa ja kertoa, että emme pystyisi avaamaan sekä ilmoittaa 12 hengen lounasvaraukselle että heidän kokouksensa pitopaikka jouduttiin vaihtamaan. Sitten äkkiä lappu luukulle ja päivitys Facebookkiin. Jääkaapin korjaaja saapui klo 13 ja noin klo 16.30 kaappi oli taas toiminnassa, mutta kaikki työ ja ruoka oli heitetty pois. Miksi kaappi ei voinut hajota maanantaina kun se oli viikonlopun jäljiltä tyhjä? Karmaa kenties…  Ja koskakohan vakuutusyhtiö kyllästyy meihin eikä enää korvaa mitään tai nostaa omavastuun määrää?

     Nyt kuitenkin kohti uusia haasteita argentiinalaisen sananlaskun sanoin:

    ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.”

    Onnekasta päivää kaikille!

    Lue lisää
  • 23.05.2015
    Toca 2 vuotta 27.5.2015

    Toca 2 vuotta 27.5.2015

    Kaksi vuotta on kulunut siitä kun Toca sai alkunsa ja nyt onkin aika luoda katsaus näihin ensimmäisiin vuosiin ja niiden tuomiin haasteisiin ja ilon hetkiin:

    Ensimmäisenä iltana emme varsinaisesti pitäneet avajaisia mutta saimme iloksemme muutaman ystävän kylään ja kadultakin käveli sisään turisteja. Olin itse murtanut jalkani muutamaa viikkoa aikaisemmin ja kyllähän sitä vielä hieman särki mutta ei se enää menoa haitannut kun olimme niin iloisia että tuo päivä oli vihdoin koittanut. Avasimme siis kaikessa hiljaisuudessa ja kun sitten koitti aika aloittaa lounaan tarjoilu saimme tuvan täyteen nopeasti vaikka oltiinkin jo kesälomien kynnyksellä. Mutta pitkään olivat Tocan pöydät vailla asiakkaita illallisaikaan ja saatiin odottaa elokuuhun asti kunnes sitten räjähti. Sitä ennen meidät ehdittiin ryöstää kahteen kertaan ja kyllä siinä sai lujasti uskoa tulevaisuuteen kun kaikki alkoholit jotka oltiin ostettu hävisivät varkaiden mukana, keittiön ikkuna ja vesihana hajotettiin ja palomiehet pumppasivat vettä pois ravintolan lattialta. Onneksi toisella kerralla muutamaa viikkoa myöhemmin varkaat jäivät kiinni itseteosta kun ystävällinen ohikulkija oli soittanut poliisille.

    Elokuun tokana päivänä vihdoin onnisti kun Nyt-liite palkitsi meidät 5 tähdellä. Samana iltana saimme tutustua Jotain Maukasta-bloggari Mariin ja uusi ystävyys sai alkunsa. Mari onkin kirjoittanut meistä kauniisti moneen otteeseen ja juhlistanut kahden kirjansa julkaisuja meillä Tocassa. Koska Nytin tähdet tekivät meistä sen hetken trendipaikan olimme täynnä reilut puoli vuotta joka ilta ja saimme kanta-asiakkaita ja uusia ystäviä nopeasti. Myös lounasasiakasmäärä triplaantui kunnes sitten rauhoittui kun monet ymmärsivät ettei ravintola ole tehty 80:lle asiakkaalle! Oli myös haasteellista tarjota 10 euron lounasta ihmisille jotka olettivat saavansa ties mitä ihmetyksiä pienellä hinnalla. Onneksi kanttiksemme jatkoivat meillä käymistä. Suuri kiitos heille!

    Tuon syksyn mieleenpainuvin hetki oli Michelin tarkastajan käynti. Olimme onnellisia koska jo hänen visiittinsä oli suotu meille vaikka emme edes odottaneet tähtiä tai muuta mainintaa. Talvella, Michelinin julkaistua painoksensa saimme nähdä Tocan mukana 30. parhaimman helsinkiläisen ravintolan joukossa ja se tuntui mahtavalta. Alun haasteet olivat siis kannattaneet!

    Vuosi sitten kesällä liityimme Tableonlineen ja se jos mikä helpotti työntekoa! Nyt varaukset tulevat suoraan kalenteriin ja puhelinsoitot ja sähköpostit ovat vähentyneet. Tämän myötä meille löysi tiensä myös Juhani joka kertoi luotsaamastaan yrityksestä Magisso. Lomien jälkeen tapasimme ja sovimme yhteistyöstä jonka kautta me saimme käyttöömme upeita Magisson astioita! Ne olivat Juhanin mukaan kuin meille suunniteltuja kun astioiden pinnat ovat liitutaulua kuten Tocan seinä jolle saa jättää oman viestinsä. Myös Dinner 4U2:n bloggaajaneidot pistäytyivät kertomaan, että meidät oli valittu seuraavan vuoden EatHelsinki-kirjaan. Kirja on tuonut paljon asiakkaita ja olemme myös itse sitä käyttäneet. Kesä oli siis mahtava!

    Syksyllä Michelin ei meillä vieraillut mutta helpotukseksi löysimme itsemme myös tämän vuoden kirjasta. Joulun aikana uusimme hieman nykyistä keittiötä, hankimme uusia laitteita ja päällystimme salin sohvat joista tulikin oikein kivat. Talvi ja kevät ovat sujuneet mukavasti vaikka usein on paljon tyhjiä pöytiä ollutkin. Kova työ on kuitenkin tuonut tulosta ja mahdollistaa keittiön isomman remontin jota olemme koko talven odotelleet lupa-asioiden junnatessa kuin Italiassa konsanaan.

    Kiitokset siis kaikille tähän asti meillä käyneille ja tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Odotamme innolla mitä Tocan kolmas vuosi tuo tullessaan. Hyvää syntymäpäivää Toca!

    Lue lisää
  • 12.05.2015
    Italialainen kokki Suomessa osa 1…

    Silloin tällöin minulta kysytään mitä meidän keittiö edustaa ja miksi italialaisuus ei näy meillä selvemmin. Asia on joskus vaikea selittää joten puran meidän ajatuksiamme hieman tässä.

    Italialainen keittiö on yksi maailman kopioiduimmista. Kun italialaiset muuttivat vuosikymmeniä sitten Suomeen ja päättivät työllistää itsensä avaamalla italialaisen ravintolan tekivät he siitä itsensä näköisen laittamalla seinälle Sophia Lorenin kuvan tai suosikki jalkapallojoukkueen logon, taustalle soimaan Laura Pausinia ja puna-valkoruudulliset pöytäliinat. Jossain vaiheessa näiden keittiöiden maut muuttuivat vastaamaan suomalaisten toiveita; pasta keitettiin hieman kypsemmäksi,  ketsuppia lisättiin kastikkeeseen ja Chiantipulloon laitettiin kynttilä palamaan jotta tunnelma olisi juuri sopiva Suomen talveen pimeinä iltoina. Nyt uusimmat italialaiset ravintolat ovat suomalaisten avaamia ja eivät onneksi enää noudata tätä linjaa vaan sisustus on tyylikkäämpi ja yksinkertaisempi. Mutta mitä kertoo ravintolasta se, että sen nimi ja monet ruuiasta ovat kirjoitettu väärin? Helsinki on pullollaan näitä Italiaa rakastavien suomalaisten avaamia ravintoloita. Laitapa itsesi siis hetkeksi italialaisen kokin kenkiin: kuvittele itsesi asumaan ulkomaille paikkaan jonka kulttuuri on täysin erilainen omastasi. Yhtenä päivänä löydät paikallisten perustaman suomalaisen ravintolan. Menet innolla kokeilemaan koska kaipaat ehkä jotain kotimaista tai olet muuten vain utelias. Vesi kielellä luet listaa jossa on tarjolla hernekeitoa ja pannakakua tai  karjalanpastia. Niin…juuri näin kirjoitettuna. Hernekeitostasi puuttuvat possunpalat ja karjalanpaistiin on laitettu kermaa. Pannukakku tarjoillaan ilman hilloa. Viereisessä pöydässä ovat ruokailemassa varakkaampi pariskunta ja trendikäs nuoripari ja molemmat kehuvat kovaan ääneen ravintolan tarjontaa ja sitä että kuinka juuri tämmöistä on kaivattu jo pitkän aikaa. Ehkä he osaavat jopa sanoa ”kiitos” suomeksi ja luulevat tietenkin että henkilökunta osaa suomea. Mikä tunne tulee ensimmäisenä mieleesi? Ärtymys? Viha? Nauru? Häpeä?

    Kun 6 vuotta sitten avasimme Lahdessa ”Italian Bistro Primo”:n eli ekan oli meidän idea siitä mitä halusimme tehdä hyvin selvä: valmistaa ja tarjoilla nykyaikaista italialaista ruokaa ja italialaisia viinejä. Huomasimme heti, että italialaisuudella käytiin kovaa kilpailua. Kuka oli aito ja kuka ei, meitä ärsytti kun jokin annoksemme oli jonkun mielestä erilainen kuin muilla italialaisilla, ei ollut väliä oliko ruoka hyvää. Sitten tultiin kuitenkin kysymään ananastäytteistä pizzaa, vaikka pizzaa meillä ei edes ollut tarjolla. Kun oli aika avata Toca oli meille selvää että ravintola ei tulisi olemaan tyypillinen italialainen vaan ennen kaikkea hyvän ruuan ravintola. Haluamme käyttää kotimaisia raaka-aineita jos ne ovat hyviä tai tehdä jotain perinteistä täysin uudella tavalla, meillä on paljon italialaisia viinejä mutta myös muun maailman juomia koska ne ovat yksinkertaisesti hyviä ja meille sopivia. Ruuanlaitossa opitut tekniikat tulevat Italiasta ja muualtakin. Sillä tekevätkö nämä asiat meistä italialaisen ravintolan ei ole meille väliä, keittiömestarimme Gennaro tietää olevansa italialainen eikä hänen tarvitse sitä kenellekään todistaa, lisäksi hän osaa tehdä hyvää ruokaa myös kansainvälisellä tasolla. Toca on siis meidän näköisemme: italialainen, suomalainen, kansainvälinen, nuorekas, ammattitaitoinen, kekseliäs jne. Toivottavasti kelpaamme näin jatkossakin!

    Lue lisää
  • 05.05.2015
    Aitäh Tallinna!

    Aitäh Tallinna!

    Vihdoinkin koitti mahdollisuus viedä pojat Tallinnaan kun vappu osui tänä vuonna viikonlopulle. Ei siihen mennytkään kuin kaksi vuotta että saatiin virkistyspäivä järjestettyä. Nyt on Tocan synttäritkin lähellä joten tilaisuus oli mitä parhain. Keittiön väki ei ole koskaan Viron maalla käynyt ja omasta viime vierailusta on jo niin kauan ettei sitä kehtaa tähän kirjoittaa!

    Lähdimme matkaan lauantaina klo 9.40 Lindalainella ja saavuimme sateiseen Tallinnaan yhdentoista jälkeen. Ensimmäisenä virallisena visiittinä oli ravintola Kaks kokka jonne suuntasimme lounaalle. Ravintola oli oikein modernisti sisustettu ja meidät toivotettiin heti tervetulleiksi. Odotuksemme olivat korkealla! Baaritiskin takana pyöri ainakin 4 tarjoilijaa iloisina ja meitä palveli, tosin todella pitkän odotusajan jälkeen nuori tyttö, jonka englanti oli moitteetonta. Ravintolassa ei ollut meidän lisäksemme kuin muutama muu pöytä mutta jostain syystä palvelu oli todella hidasta ja olihan meillä jo kova nälkäkin. Tilasimme erilaisia alku-, pää- ja jälkiruokia, mutta en voi sanoa, että olisimme olleet kovin tyytyväisiä niihin, suolaa puuttui useasta annoksesta, kukkakaali-pääruoka oli turhan vetinen ja muutama lisukekin kylmä. Saimme jutella keittiömestarin kanssa ja hän kertoi, että menu oli uusi ja että siinä olisi vielä paljon kehitettävää. Onneksi hän otti kritiikkimme kiitollisena vastaan. Tälle paikalle suodaan siis toinen mahdollisuus koska potentiaalia on paljon!

    Moderni sisustus

    Kukkakaalia ja juustoa

    pääruokia

    Matkamme ehdoton kohokohta oli illallisemme ravintola Neh:ssä. Olimme tilanneet etukäteen niin sanotun loputtoman menun (endless menu) joka siis todellakin jatkui niin pitkään kuin halusimme. Menu, joka maksoi 120€ / henkilö kuului myös viinipaketti ja saimmekin oikein maistuvia viinejä vaikka ihan kaikki eivät natsanneet täydellisesti ruuille. Ihana tarjoilijamme Liis kertoi, että normaalisti asiakkaat syövät 8 ruokalajia mutta meidän vatsamme venyivät 11 lajiin asti! Neh tarjoaa pohjoisen saarien ruokaa (Muhu, Saaremaa ym) ja meidän suosikkejamme olivat kevyen kevyt sienikeitto, possua, kurpitsaa ja olutkastiketta sekä murea viiriäinen lisukkeineen. Myös pohjoismaiset ja virolaiset juustot maistuivat meille. Ravintolan sisustus on rustiikki ja tunnelmallinen. Paikkoja on ylä- ja alakerrassa yhteensä noin 70. Illalliseen meillä kului aikaa reilut 4 tuntia, palvelu ja serviisi olivat nopeita ja erinomaisia. Liis kertoi haaveilevansa Suomeen muutosta veljensä luo, ties vaikka jokin päivä hän olisi tarjoilemassa Tocassa… :)

    alkupala lajitelma

    Possua, kurpitsaa ja olutkastike

    tyrniä väliin

    Sunnuntaina saimme vihdoin ja viimein nauttia auringosta ja päädyimme lounaalle vanhan kaupungin keskustassa olevaan Cru-ravintolaan. Crun keittiömestari Dmitri Haljukov oli Viron edustaja kokkien olympialaisiksi kutsutun Bocuse d'Orin loppukilpailussa Lyonissa tänä vuonna. Olimme iloisesti yllättyneitä Crun antimista vaikka löysimme taas hieman parannettavaa ruuissa (liian suolainen kala ja jäinen vasikka-alkupala jota tarjoilija väitti juuri oikeanlaiseksi). Parhainta antia olivat saksanhirvi ja mustajuuri-annos sekä mahtava leipä jota Crusta saa ostaa myös mukaan. Oluesta valmistettu paahtovanukas oli myös mielenkiintoinen ja toisen jälkiruuan raparperijäätelö sai peukutusta.

    Porkkanapihvi

    paahtovanukas

    Ennen kotimatkaa kruunasimme vatsamme vielä letuilla legendaarisessa Kompressor pancake housessa. Mitäpä olisi Tallinnan matka ilman näitä! Laivamatka takaisin Helsinkiin olikin sitten hieman odotettua pidempi jonkinlaisen teknisen vian vuoksi, mutta saavuimme kotimaan kamaralle  yhdeksän aikoihin väsyneinä mutta onnellisina. Kiitos matkaseurueelle, otetaan pian uusiksi!

    Näeme varsti Tallinna!

    http://www.neh.ee

    http://kakskokka.ee

    www.crurestoran.eu

    http://www.kompressorpub.ee

    Lue lisää
  • 29.04.2015
    Tervetuloa mukaan seuraamaan ravintoloitsijan elämää

    Ajatus blogin kirjoittamisesta on ollut mielessä jo pitkään, mutta koskaan ei vain ole sanat tarttuneet paperille. Yrittäjällä päivät ovat muutenkin kiireisiä ja joskus on kiva vain plärätä nettiä tai muuten vaan keksiä jotain rentouttavampaa. Kuitenkin sanottavaa olisi paljon. Siispä nyt kokeillaan!

    Mistä ravintoloitsija siis haluaisi kertoa? Arjesta ja toisinaan sen tylsyydestä? Jostain erikoisesta tapahtumasta tai reissusta? Pohtia maailman menoa vai valittaa jostain joka ei oikeasti kiinnosta ketään. Ehkä kaikesta tästä toivoen, että edes yksi ihminen maailmassa jaksaa lukea tekstin loppuun ja kommentoida tai edes  klikata peukkua somessa.

    Aloitan siis siitä, että kerron mitä tuleman pitää: Haluan jakaa Tocan remonttia koskevia tapahtumia, ajatuksia, kesän lomamatkan makuja, ehkä suostutella keittiötä antamaan minulle jonkin kivan kesäreseptin ja kertoa ravintoloitsijan elämästä noin ylipäätänsä. Ja jakaa paljon kuvia jotka kertovat enemmän kuin sanat.

    Toivon siis, että pysyt mukana! Hauskaa lukemista!

    Elina

    Lue lisää
  • 07.10.2014
    Sivumme uudistuivat!

    Uusilla sivuillamme pyrimme entistä enemmän kertomaan ravintolamme ideologiasta ja tapahtumista. Tutustu menuumme ja varaa pöytäsi jo tänään!

    Lue lisää

Olemme SoMessa:

Facebook twitter trip advisor instragam

Uusimmat aiheet

  • 17.12.2016
    Vuosi lähenee loppuaan…

    Minulla on kaksi sähköpostiosoitetta, yksi oma ja toinen Tocan. Molempiin tulee päivittäin kymmeniä uutiskirjeitä; on viiniuutisia, koiranruokaa, puhelimia, siivousvälineitä, vaatteita, mainoksia ja vaikka mitä. Ja arvatkaa kuinka monta tulee luettua..? Niinpä ajattelin, että tänä vuonna en lähetä uutiskirjettä kenellekään vaan laitan kuulumisemme blogiin, jääpähän itsellekin muistiin tämän vuoden puuhat kun en ole ehtinyt blogia juurikaan päivittää.

    Viime vuonna lupasin, että en olisi tänä syksynä kireä ja että vuodesta tulisi parempi. Sitä se on todentotta ollut ja täysillä mennään loppuun asti. Juuri eilen keskustelimme, että syksystä ei ole jäänyt mitään erikoista mieleen kun töitä on ollut todella paljon. Kiitos, että olette jaksaneet meillä käydä! Uskon, että viime kesän menestyksemme Taste Of Helsinki-ruokatapahtumassa on ollut osa syy siihen, että kiirettä on pitänyt, mutta myös se, että olemme pitäneet jo yli kolme vuotta pintamme kiristyvässä ravintolakilpailussa. Ensi vuotta varten on kuitenkin jo kylvetty siemeniä, joten tarina jatkuu…

    Syksyn aikana myös Tocan perhe on myös kasvanut yhdellä kokilla ja parilla tarjoilijalla. Joukkoomme ovat liittyneet ihanan aurinkoinen Alina, kielitaituri Taru ja suurena apuna on ollut myös aina niin mukana Fanny, toivottavasti näemme häntä vielä jatkossakin. Eräänä päivänä ovesta käveli sisään Alessandro, melkein suoraan Italiasta ja hänet otettiin siltä istumalta keittiöön hommiin. Tervetuloa uudet vahvistuksemme ja suuri kiitos myös ”vanhoille” eli Kasperille, Pietrolle ja Lotalle! Keittiön joukkuetta vie yhä eteenpäin varmoin ottein Gennaro ja minä teen parhaani salin puolella.

    Suuret kiitokset ja jouluterveiset siis kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Tehdään yhdessä ensi vuodesta vähintään yhtä mahtava kuin menneestäkin! Buon Natale e felice anno nuovo 2017!

    PS. Terveiset Leeviltä!

    Lue lisää
  • 26.05.2016
    Kesän kynnyksellä Toca täyttää 3 vuotta!

    Olipas pakko ”tarttua kynään” ja päivittää omaakin blogia kun tällä hetkellä joka tuutista (kiitos Taste of Helsingin) pukkaa kirjoituksia.
    Kiitos bloggareille näkyvyydestä SoMessa, se on pienelle tosi tärkeää.

    Huhtikuussa oltiin Taste of Helsingin lehdistötilaisuudessa. Kuvassa bloggareita ja toimittajia.

    Nopea katsaus menneeseen vuoteen. Kolmannen vuoden aikana saimme keittiörempan toteutettua ja avajaisiakin juhlittiin, Michelin sijoitti meidät jo kolmatta kertaa parhaiden joukkoon ja Eat Finland kirjaan päästiin uudelleen mukaan. Uusia ja vanhoja asiakkaita on riittänyt mukavasti, jopa julkkikset ovat meidät löytäneet! Myös Tocan ”perhe” on kasvanut kun olemme saaneet vahvistuksia sekä salin että keittiön puolelle. Lotta löytyi eräänä päivänä kauppahallikäynnillä, kai se oli molemmille kohtaloa, ja nyt hän on ollut oikeana (sekä tarvittaessa vasempanakin) kätenäni salin puolella. Ennen joulua järjestimme haastatteluja jotta saisimme myös keittiöön apuja ja joukosta erottui positiivisesti Kasper, hänkin Lotan ohella Tampereelta. Vaikka meille henkilökohtaisella tasolla vuosi on ollut rankka on ollut kiva että töissä on ollut pirteitä nuoria ihmisiä. Suuret kiitokset molemmille!

    Parhaimmat uutiset joita olemme tämän vuoden puolella saaneet ovat juuri alkavan kesän kohokohtia. Suurimpana osallistumisemme Taste Of Helsinki-tapahtumaan jonka vuoksi olemme joutuneet laittamaan tauolle lounaamme. Toivottavasti lounasasiakkaamme eivät meitä unohda ja palaavat taas elokuussa. Itse ToH on meille mainio markkinointikanava ja tästä jutusta tykänneet ja jakaneet osallistuvat arvontaan jossa arvomme kaksi lippua Taste of Helsinkiin!!! Arvonta suoritetaan tulevana maanantaina 30.5 klo 12!

    Eli: jaa, tykkää tai kommentoi blogikirjoitusta maanantaihin klo 12 mennessä ja osallistut arvontaan! Liput eivät ole henkilökohtaisia eli jos olet jo hankkinut omasi voit ottaa ystävät mukaan!

    Samalla viikolla 14.kesäkuuta olemme myös TV5:n ravintolaohjelmassa ”Tykkää mun ravintolasta”. Ohjelma kuvattiin syksyllä 2014 ja kyllä sen ulostuloa on odotettukin! Jännää jännää…. no ihan hyvin se kuitenkin meni!

    Isojen tapahtumien jälkeen siirrymme kesälomalle ja avaamme taas elokuussa. Toivottavasti nähdään viimeistään silloin!

    http://www.tasteofhelsinki.fi

    http://tv5.fi/ohjelmat/sarjat/tykk%C3%A4%C3%A4-mun-ravintolasta

    Tätä herkkua eli maitosuklaa pannacottaa, kaakao crumblea, mansikkaa ja jogurtti-minttusorbettia on tarjoiltu tänä keväänä Tocassa ja sitä pääsee ostamaan myös Taste of Helsinki-tapahtumassa 16.-19.kesäkuuta.

    Lue lisää
  • 22.01.2016
    Uuden vuoden lupauksia ja pakkasta -kliseitä

    Tänä vuonna luvataan jaksaa paremmin ja pitää itsestämme huolta työn ohella. Tehdä työ vieläkin paremmin, aina hymy huulilla ja rennosti, välittämättä ihmisten hassuista (lue tyhmistä) kommenteista (varsinkaan niistä nettiin kirjoitetuista joita ei lue kukaan muu kuin me) ja luottaa vaan siihen että ”kyllä me osataan”. Kirjoitetaan hassut kommentit ylös ja nauretaan niille sitten joskus. Pitäisikö kirjoittaa ylös myös kuinka usein kuullaan ”ihana uusi ravintola, koska ootte avanneet”? (Noin 10 kertaa viikossa, tekee vuodessa, mitä?) vastataan hymyillen ”melkein kolme vuotta” (muista kirkas ääni jotta ärtymys ei kuulu läpi ja asiakas ei pidä itseänsä hölmönä, eihän kaikki voi tietää meistä. Ei millään. Kiva että tykkävät. Hymy). Ei hermostuta ennen kaikkea toisillemme (menee jo vaikeaksi kun nähdään 24 h), väsymys voittaa joskus. Muistutan itseäni, että emme ole sairaalassa töissä vaan ravintolassa, ei ole kysymys kuolemasta (paitsi jos Michelin istuu sisällä) vaan etuoikeutetusta vapaa-ajasta joihin kaikilla ei ole varaa. Sanon tämän aina kun meillä on uusi tarjoilija. Muistais vaan itsekin joskus.

    Miten pärjättiin ensimmäisen viikon jälkeen? Ollaan hymyilty ja naurettu, pidetty hauskaa ja luvattu mennä itsekin syömään ulos, vastattu kärsivällisesti kysymyksiin, jopa niihin hassuihin. Ei vielä inhota toisiamme, vaikka tavarantoimittajat ovat saaneet kuulla kunniansa. Pakkanen yllätti suomalaiset. Niin. Mutta ei italialaisia, olen kuullut jo (liian) monta kertaa ”ettekö te ole tottuneita tähän?” Ei olla, ei. Tavaraa tulee jäisenä, yrtti-raukat kohmeisina, tuore kala juuri ja juuri plussan puolella. Asiakaspalvelija luurin toisessa päässä saa kuulla huudot keittiöstä (anteeksi vaan, ollaan vähän kovaäänisempiä kuin muissa ravintoloissa. Se on sitä tempperamenttia.) Ah, koska tulee kevät? Koska saa alkaa laskea viikkoja kesälomaan. #Ilovemyjob. Hymiö.

    Lupaan pitää kiinni lupauksista. Ihan oikeasti. Muistuttakaa kun tulee ensi syksy ja olen kireänä. Muistuttakaa, miten asiat viime vuonna olivat. Tästä tulee uusi, parempi vuosi. Ihan vaan minulle, kovalle yrittäjälle.

    -Elina

    Lue lisää
TableOnline